Luokka Arkisto: Okategoriserade

Hyvä palvelu osana hyvää ravintolakokemusta

Suomalaiset syövät ravintoloissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uusia ravintoloita avataan jatkuvasti suuriin kaupunkeihin ja muihin kasvukeskuksiin. Toisaalta maaseudulla pienet ravintolat käyvät usein henkiinjäämistaistelua suuria ketjuravintoloita kohtaan. Yksi mielenkiintoinen seikka suomalaisessa ravintolakulttuurissa on ravintoloiden lyhyt elinkaari. Ravintoloita suljetaan usein yhtä nopeaan tahtiin kuin uusia avataan. Tähän on varmasti monia syitä, ja niistä suurin on ravintolakulttuurin muutos. Vielä parikymmentä vuotta sitten ravintoloissa käytiin huomattavasti harvemmin. Kun ravintolassa sitten käytiin, oli kyseessä usein klassinen suomalainen ravintola, jossa ruoka oli erityisen laadukasta ja perinteistä. Monet klassiset ruokaravintolat saattoivat toimia vuosikymmenien ajan. Nykyään tämä on erittäin harvinaista. Esimerkiksi Suomen vanhimpiiin ravintoloihin ja marsalkka Mannerheimin kantapaikkoihin kuulunut ravintola Bellevue suljettiin hiljattain kannattamattomana. Myös monia muita klassisia ravintoloita on viime aikoina suljettu. Tämä varmasti järkytti monia hyvän ruuan ystäviä, mutta harva ymmärtää, kuinka syyt ovat ravintolakulttuurin muutoksessa.

Mediassa arvostellaan usein niin kutsuttuja fine dining -paikkoja, mutta niiden elinkaari on entistä lyhyempi, eikä tällaisten ravintoloiden ylläpito ole kovinkaan kannattavaa. Suomalaiset käyvät nykyään useammin ravintoloissa, jonka takia suositaan halvempia ja vähemmän laadukkaita ravintoloita. Keskivertosuomalaiseen uppoaa parhaiten buffet-ruoka, kauppakeskuksissa toimivat ketjuravintolat ja erilaiset etniset ravintolat, joissa ruuan määrä ja isot annoskoot ovat laadun takeena. Samalla maksukykyiset asiakkaat etsivät jatkuvasti uusia makuja ja uusimpia ruokatrendejä, jolloin pitkäaikaisen laadukkaan ravintolan pyörittäminen muodostuu erittäin hankalaksi. Vaikka perinteitä arvostavia ravintola-asiakkaita on edelleen paljon, ei heitä kuitenkaan ole niin suurta määrää, että suomalaiset laaturavintolat pystyisivät pyörittämään kannattavaa liiketoimintaa.

Jotta perinteinen suomalainen ravintolakulttuuri on säilyttämisen arvoista, tarvitsee sen kehittyä ja kilpailla muullakin kuin pelkällä hinnalla. Erityisen tärkeä valttikortti on hyvä palvelu, johon monet asiakkaat ovat alkaneet kiinnittää huomiota. Suomalainen asiakas on kuitenkin hyvin vaikea palveltava. Toisaalta erityisesti tarjoilijoiden aktiivisuutta arvostetaan, mutta mikään ei ärsytä asiakasta enemmän kuin tarjoilija, joka vierailee pöydässä liian monta kertaa kysymässä onko ruoka riittävän nautinnollista tai tarvitseeko illallisväki lisää juotavaa.

Hyvä palvelu onkin usein kokonaisvaltainen kokemus, johon vaikuttaa ravintolan sisustus, ruuan taso, ravintolatyöntekijöiden palvelualttius sekä myös ruokailijoiden oma mielentila. Jatkuva palvelun kehittäminen ja laatujohtaminen pitäisikin kuulua jokaisen ravintolan strategiaan. Asiakaspalvelun keskiössä on tietenkin asiakas ja tässä pätee vanha sanonta: ”asiakas on aina oikeassa”. Siksi on tärkeää ottaa selville, mitä asiakas mahdollisesti haluaa. Asiakkaan aivoituksia on mahdotonta arvailla, jolloin ensimmäinen askel on asiakastyytyväisyyskysely, joka voi antaa arvokasta informaatiota asiakkaiden tarpeista. Samalla se avaa kommunikaatiokanavan asiakkaan suuntaan, joka indikoi myös asiakkaalle, että hänen mielipiteensä on tärkeä. Taitavasti toteutettuna asiakkaan arvostus ja huomiointi voivat kantaa pitkälle ja helpottaa kanta-asiakaskunnan rakentamisessa. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen ei tietenkään itsessään riitä, vaan erityisen tärkeää on hyödyntää kyselyistä saatava informaatio paremman palvelun kehittämisessä. Tämä vaatii johdon kykyä astua asiakkaan saappaisiin, sekä palveluasennetta, joka on integroitu ravintolan koko toimintaan ja henkilöstöön. Erityisen tärkeää onkin muistaa pitää huolta henkilöstöstä. Ravintolassa työskentely on usein raskasta ja vaatii suurta ammattitaitoa. Muistettava on, että työntekijän tyytyväisyys heijastuu aina myös asiakkaaseen ja hänen palvelukokemukseen.

Mistä rahoitusta alkavalle ravintolabisnekselle?

Ravintolabisnes on koventunut vuosien varrella ja uusien yrittäjien tulevaisuudennäkymät ovat jokseenkin huolestuttavat. Ravintoloita tulee ja menee ja uusia avataan samaan tahtiin kuin vanhoja suljetaan. Ilmiö ei kuitenkaan johdu siitä, etteikö ravintoloita enää tarvita, päinvastoin, alati kasvava vauraus Suomessa ja maailmalla on johtanut siihen, että yhä useampi haluaa syödä ulkona. Ravintoloiden konkurssiin johtaakin yleensä huono suunnittelu ja yrittäjän kokemattomuus; asiakkaita kyllä varmasti tulee riittämään, jos ravintolan liiketoiminta ja markkinointi on suoritettu tehokkaasti.

Vaikka ravintola-alalla kilpailu on kovaa, voi aloitteleva yrittäjä menestyä, jos motivaatiota ja itsevarmuutta riittää. Persoonallinen liikeidea, tehokas ja toimiva suunnitelma, motivoituneet työntekijät ja laadukas palvelu ovat avainsana menestyneeseen liiketoimintaan. Tämä pätee ravintola-alan lisäksi myös mihin tahansa muuhun yritykseen.

Mistä rahoitusta uudelle ravintolabisnekselle?

Tilastot kertovat rajun totuuden siitä, että uusista yrityksistä jopa yli 50 prosenttia lopettaa toimintansa ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Siinä missä yrittäjän kokemattomuus ja tehoton liiketoiminta ovat yleisiä syitä ravintolatoiminnan kaatumiseen, toinen yleisimmistä syistä tähän on nimenomaan rahan puute. Oli kyse sitten huonosti suunnitellusta budjetista tai liian pienestä pääomasta, rahan puute on usein syy siihen, ettei liiketoiminta koskaan lähde kunnolla nousuun.

Lainan saaminen pankista ei ole tänä päivänä enää itsestäänselvyys, sillä lainoja myönnetään vain luottokelpoisille ja pankin mielestä kannattaville yrityksille. Yrityksen kannattavuus on vaikeaa todistaa sen alkutaipaleella ja pankit vaativat aina lainalle takaajan tai vakuuden, jota kaikkensa yritystoimintaansa sijoittaneen aloittelevan yrittäjän on vaikea löytää.

Yrityslaina aloittelevan ravintolayrittäjän apuna

Usein pankkia parempi ja helpompi vaihtoehto voi löytyä täysin muista rahoituslaitoksista, jotka myöntävät helpommin rahaa uusille yrityksille. Aloittelevalle ravintolayrittäjälle yritysrahoitus on varteenotettava rahoitusvaihtoehto sekä yrityksen perustamiseen, että sen kasvuvaiheeseen.

Pankkilainoihin verrattuna yrityslainaa voit saada kätevästi myös ilman vakuuksia aina silloin, kun hakijalla ei ole maksuhäiriömerkintöjä tai maksamattomia verovelkoja. Vakuudettomalla yrityslainalla tarkoitetaan lainan hakemista ilman ulkopuolisia lainantakaajia tai vakuuksia, kuten oman talon tai firman asettamista pantiksi, jos lainan takaisinmaksu ei syystä tai toisesta onnistu.

Qredin yrityslainan hakeminen tuo aloittelevalle ravintolayrittäjälle huomattavia etuja, esimerkkeinä:

  • Yrityslainan hakeminen onnistuu nopeasti verkossa ilman ylimääräistä ja turhauttavaa paperisotaa ja rahat saa parhaimmassa tapauksessa tilille jopa saman päivän aikana.
  • Yrityslainan hakeminen onnistuu kätevästi netissä ja sen täyttäminen sujuu muutamassa minuutissa.
  • Yrityslainan hakeminen on riskitöntä: jos annettu lainatarjous ei loppujen lopuksi miellytä, lainan voi jättää ottamatta. Nettihakemuksen täyttäminen ei sido hakijaa ottamaan yhtään lainatarjousta vastaan.
  • Yrityslaina ei sisällä mitään lisäkuluja. Toisin kuin monet muut lainat, Qredin yrityslainoista ei veloiteta avausmaksua, nostokuluja eikä muitakaan tilinhoitokuluja. Sähköpostiin tilatut laskut eivät myöskään aiheuta ylimääräisiä laskutuskuluja.
  • Yrityslainaa voi hakea vuorokauden ympäri, hakemiseen tarvitsee vain toimivan nettiyhteyden sekä tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin.

Ravintolabisnes voi vaikuttaa aluksi haastavalle uralle, mutta kovalla työllä, intohimolla ruokaan ja toimivalla liikeidealla pääsee jo pitkälle. Kun rahoitus on vielä kunnossa voi ravintolan tulevaisuus näyttää jo hyvinkin kirkkaalle. Ravintolabisnes ei ole lasten leikkiä ja sen pyörittäminen vaatii kovia hermoja, mutta mikään ei voita työpäivän jälkeistä tunnetta siitä, kun näkee asiakkaiden poistuvan ravintolasta hymy kasvoillaan kehuen ruokaa ja palvelua maasta taivaaseen!

Ravintoloiden historiaa Oulusta Helsinkiin

Tervahovi – Oulun vanhin hotelli-ravintola

Hotelli-ravintola

https://frilansfinans.fi”>laskutukseen apua tänä päivänä saa myös internetin välityksellä.

Toppilaan aikoinaan vuonna 1783 perustettu tervavarasto oli nimeltään Tervahovi, josta hotelli-ravintolan nimi on alunperin lähtöisin. Tämä tervavarasto lähetti tervaa tervatynnyreissä kansainvälisille markkinoille. Ennen Tukholmaan tarkistettavaksi kuljetettu terva sai uuden käänteen vuonna 1777 kun päätettiin, että tervaa voidaan alkaa tarkastaa Oulussa. Tämä toiminta jatkui aina 1900 luvun alkupuolelle.

Tervahovi oli monien juhlien tapahtumapaikka varsinkin sotien jälkeen ja hotelli-ravintola Tervahovi oli ihmisten kokoontumispaikka. Tiukempi alkoholilainsäädäntö, muodollisempi ravintolakulttuuri, vieraiden ulkoasut sekä käyttäytymistavat olivat suuressa osassa Tervahovin jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Nykypäivän ravintolat ovat jokseenkin muuttuneet noista ajoista.

Ravintolan runsas ruokalista

Ravintolan ruokalista oli todella laaja nykypäivän ravintoloihin verrattuna. Asiakkailla oli runsaasti vaihtoehtoja valita, jopa 9 sivuisesta ruokalistasta. Pitkä ruokalista saattoi sisältää enimmillään 129 erilaista vaihtoehtoa. Tervahovi hotelli-ravintola panosti täysillä asiakkaan tyytyväisyyteen, jotta kaikilla olisi tasavertainen olo.

Nykypäivänä ravintolassa on tarjolla kotimaisia perinneruokia. Ruokalistan sisältö vaihtui myös vuodenaikojen mukaan.

Vieraina Urho Kekkonen ja Aleksei Kosygin

Tervahovissa vieraili useampaan kertaan presidentti Urho Kekkonen. Vuonna 1966 hotelli-ravintola Tervahovi sai vieraakseen Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin ja Urho Kekkkosen. Merkittävät vieraat saivat nauttia ravintolan parhaista antimista, joihin kuului muun muassa kilpikonnanlientä ja poronsatulaa.

Uudet ravintolat Sarkka ja Zakuska

Tervahovi ravintolyhtiö omistaa nykypäivänä samassa rakennuksessa olevat ravintolat Sarkka ja Zakuska. Vuonna 1942 jatkosodan alla Tervahovi yhtiö avasi Sarkka nimisen ravintolan. Merihenkinen ravintola kutsui syömään. Tänä päivänä Sarkka kuuluu Oulun vanhimpiin toiminnassa oleviin ravintoloihin. Sarkka on pitänyt perinneruuistaan kiinni, jonka vuoksi asiakas voi löytää sieltä rössypottuja tai jopa läskisoosin tuppipottuineen.

Sarkka sai viereensä vuonna 1982 ravintolan nimeltään Zakuska. Venäjäläisellä ruokakulttuurilla varustettu Zakuska oli Oulun ensimmäinen etninen ravintola. Ravintola Zakuska on säilyttänyt muistoja vanhasta Tervahovista.

Koe tilaisuutena tutustua tähän rakennukseen ja siellä toimiviin ravintoloihin.

Elite – Taiteilijoiden rentoutumispaikka Helsingissä

Elite ravintola aukaisi ovensa vuonna 1932. Alusta asti Elite on ollut hyvin taiteilijapainotteinen ravintola. Ravintolassa on myös vieraillut muun muassa toimittajia ja yritysjohtajia. Vuonna 1938 ravintola muutti nykyiselle paikalleen Ernst Mattasin johtamana. Paikka sijaitsi uudessa Reitzin talossa.

Ernst Mattasin jäädessä sivummalle hänen työtänsä jatkoi hänen poikansa Willy apunaan myös Margareth vaimo vuoteen 1985, jonka jälkeen vaihtui jälleen omistajat.

Kanta-asiakkaiden kirjavuus

Kanta-asiakas kunta koostui muun muassa kirjailijoista, näyttelijöistä ja kuvataiteilijoista. Muun muassa Mika ja Satu Waltari, Sakari Halonen, Aimo Kanerva ja paljon muita.

Taiteilijaravintolona tunnettu Elite oli Taitelijakoti Lallukan läheisyydessä mikä merkittävästi vaikutti, että Elitestä tuli se mitä se tänä päivänäkin on.

Ruokalistalta voi löytää Tauno Palon tykätty sipulipihvi. Eliten perinteinen ulkoasu näkyy nykypäivänäkin. Ravintolaan tunnelmaa tuo Mattasin maalaukset, jotka kuuluvat hänen suvun yksityiskokoelmiin.

Ravintola on hyvin moderni ja ainutlaatuinen paikka taiteilijamiljöineen syödä ja nauttia.

Ravintoloiden historiaa Oulusta Helsinkiin

Tervahovi – Oulun vanhin hotelli-ravintola

Hotelli-ravintola

https://frilansfinans.fi”>laskutukseen apua tänä päivänä saa myös internetin välityksellä.

Toppilaan aikoinaan vuonna 1783 perustettu tervavarasto oli nimeltään Tervahovi, josta hotelli-ravintolan nimi on alunperin lähtöisin. Tämä tervavarasto lähetti tervaa tervatynnyreissä kansainvälisille markkinoille. Ennen Tukholmaan tarkistettavaksi kuljetettu terva sai uuden käänteen vuonna 1777 kun päätettiin, että tervaa voidaan alkaa tarkastaa Oulussa. Tämä toiminta jatkui aina 1900 luvun alkupuolelle.

Tervahovi oli monien juhlien tapahtumapaikka varsinkin sotien jälkeen ja hotelli-ravintola Tervahovi oli ihmisten kokoontumispaikka. Tiukempi alkoholilainsäädäntö, muodollisempi ravintolakulttuuri, vieraiden ulkoasut sekä käyttäytymistavat olivat suuressa osassa Tervahovin jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Nykypäivän ravintolat ovat jokseenkin muuttuneet noista ajoista.

Ravintolan runsas ruokalista

Ravintolan ruokalista oli todella laaja nykypäivän ravintoloihin verrattuna. Asiakkailla oli runsaasti vaihtoehtoja valita, jopa 9 sivuisesta ruokalistasta. Pitkä ruokalista saattoi sisältää enimmillään 129 erilaista vaihtoehtoa. Tervahovi hotelli-ravintola panosti täysillä asiakkaan tyytyväisyyteen, jotta kaikilla olisi tasavertainen olo.

Nykypäivänä ravintolassa on tarjolla kotimaisia perinneruokia. Ruokalistan sisältö vaihtui myös vuodenaikojen mukaan.

Vieraina Urho Kekkonen ja Aleksei Kosygin

Tervahovissa vieraili useampaan kertaan presidentti Urho Kekkonen. Vuonna 1966 hotelli-ravintola Tervahovi sai vieraakseen Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin ja Urho Kekkkosen. Merkittävät vieraat saivat nauttia ravintolan parhaista antimista, joihin kuului muun muassa kilpikonnanlientä ja poronsatulaa.

Uudet ravintolat Sarkka ja Zakuska

Tervahovi ravintolyhtiö omistaa nykypäivänä samassa rakennuksessa olevat ravintolat Sarkka ja Zakuska. Vuonna 1942 jatkosodan alla Tervahovi yhtiö avasi Sarkka nimisen ravintolan. Merihenkinen ravintola kutsui syömään. Tänä päivänä Sarkka kuuluu Oulun vanhimpiin toiminnassa oleviin ravintoloihin. Sarkka on pitänyt perinneruuistaan kiinni, jonka vuoksi asiakas voi löytää sieltä rössypottuja tai jopa läskisoosin tuppipottuineen.

Sarkka sai viereensä vuonna 1982 ravintolan nimeltään Zakuska. Venäjäläisellä ruokakulttuurilla varustettu Zakuska oli Oulun ensimmäinen etninen ravintola. Ravintola Zakuska on säilyttänyt muistoja vanhasta Tervahovista.

Koe tilaisuutena tutustua tähän rakennukseen ja siellä toimiviin ravintoloihin.

Elite – Taiteilijoiden rentoutumispaikka Helsingissä

Elite ravintola aukaisi ovensa vuonna 1932. Alusta asti Elite on ollut hyvin taiteilijapainotteinen ravintola. Ravintolassa on myös vieraillut muun muassa toimittajia ja yritysjohtajia. Vuonna 1938 ravintola muutti nykyiselle paikalleen Ernst Mattasin johtamana. Paikka sijaitsi uudessa Reitzin talossa.

Ernst Mattasin jäädessä sivummalle hänen työtänsä jatkoi hänen poikansa Willy apunaan myös Margareth vaimo vuoteen 1985, jonka jälkeen vaihtui jälleen omistajat.

Kanta-asiakkaiden kirjavuus

Kanta-asiakas kunta koostui muun muassa kirjailijoista, näyttelijöistä ja kuvataiteilijoista. Muun muassa Mika ja Satu Waltari, Sakari Halonen, Aimo Kanerva ja paljon muita.

Taiteilijaravintolona tunnettu Elite oli Taitelijakoti Lallukan läheisyydessä mikä merkittävästi vaikutti, että Elitestä tuli se mitä se tänä päivänäkin on.

Ruokalistalta voi löytää Tauno Palon tykätty sipulipihvi. Eliten perinteinen ulkoasu näkyy nykypäivänäkin. Ravintolaan tunnelmaa tuo Mattasin maalaukset, jotka kuuluvat hänen suvun yksityiskokoelmiin.

Ravintola on hyvin moderni ja ainutlaatuinen paikka taiteilijamiljöineen syödä ja nauttia.

Kesän parhaat herkut

Kesä on kulinaristien kulta-aikaa. Kesällä pääsee kätevästi nauttimaan tuoreista vihanneksista, marjoista ja hedelmistä. Kesän suurinta herkkua ovat kotimaiset perunat ja mansikat, joita odotetaan joka vuosi yhtä innokkaasti. Uusia perunoita nautitaan perinteisesti aidon voin ja sillin kera, ja jälkiruokana ovat kesän ensimmäiset mansikat kermavaahdolla. Kesä on ruokaisaa ja ihanaa aikaa. Yhä useampi on kiinnostunut myös metsän antimista, ja loppukesästä monen ämpärit täyttyvätkin mustikoista ja puolukoista. Torilla mukaan tarttuu helposti pussillinen tuoreita herneitä, joita on mukava syödä yksin tai yhdessä ystävän kanssa.

Uudet mansikat ja perunat pöytään – viimeistään juhannuksena.

2017 ruokatrendit korostavat lähiruuan merkitystä. Suomalaiset kesäherkut ovatkin kaikki pääosin läheisillä maatiloilla tuotettuja. Kevään ensimmäiset suomalaiset uuden kauden perunat, saapuIvat kauppoihin hieman koulujen loppumisen jälkeen. Juhannuksena viimeistään on lähes jokaisessa ruokapöydässä tarjolla uuden sadon perunoita ja herkullisia kotimaisia mansikoita. Alkukevään säätiloista riippuu paljon, kuinka pian herkut saapuvat toreille, ja kauppoihin. Kesällä mansikka sopii hyvin syötäväksi sellaisenaan tai kermavaahdon kera. Mansikkaa lisätään myös herkullisiin salaatteihin tai nautitaan jälkiruokana perinteisen vaniljajäätelön kera. Mansikat, perunat, raparperit, sipulit, salaatit, kananmunat, ja kaikki kesän herkut ovat mitä parhainta lähiruokaa. Mansikkaa tuotetaan lähes joka puolella Suomea, joten kuljetusaika kauppaan on lyhyt ja mansikat tarjotaan kuluttjaille tuoreina. Lähiruoka on aina mahdollisimman vähän käsiteltyä, lähellä tuotettua, ja puhtaasti tuotettua. Lähiruokaa ostamalla tuet paikallisia tuottajia, ja yrittäjiä, mikä osaltaan edistää kätevästi myös työllisyyttä.

Hyödynnä metsän antimet

Kesän herkutteluissa voi hyvin hyödyntää myös lähimetsän antimia. Mustikka on kesän kestosuosikki, jota voi kerätä lähes jokaisesta metsästä. Marjojen ja sienten kerääminen on jokamiehen oikeus, joten Suomalainen metsämustikka on todellinen super food, joka sisältää paljon vitamiineja ja antioksidantteja. Perinteinen ja suosittu mustikkaherkku Suomessa on mustikkapiirakka jota tarjotaan niin kodeissa kuin ravintoloissakin. Mustikkapiirakkareseptejä on tarjolla monenlaisia. Leipoa voi pullataikinaan tai murotaikinaan, vai valmistatko mieluimmin gluteenittoman tuotteen? Mahdollisuuksia on monia, ja herkulliset mustikka-, puolukka,- ja kuningatarpiirakat katoavat kesän juhlissa parempiin suihin. Tiesitkö, että jokamiehen oikeudella poimittujen marjojen myynnistä saatavat tulot ovat aina verovapaata tuloa, joten pieni retki metsään voi tarjota myös kätevän lisätulonlähteen. Marja- ja sieniretkellä tarvitset vain ämpärin, poimurin ja hieman kärsivällisyyttä. Tiesitkö että kaikki kesäisen metsäreissun tarvikkeet löydät esimerkiksi osoitteesta Byggmax.fi. Suuntaa siis tänä kesänä metsään poimimaan omat makoisat herkkusi.